Matkailua koulun ohella
Maaliskuun 8. päivä, kello 5.30,
bussilastillinen Kangasalan lukiolaisia lähti
kohti Turun satamaa. Matka jatkui laivalla sekä
yöbussilla
kohti Åren laskettelukylää.
Noin kuukautta myöhemmin
5. huhtikuuta kourallinen opiskelijoita lensi Milanon lähellä
sijaitsevaan Bollaten kaupunkiin. Molemmilla matkoilla mukana oli
monenikäisiä opiskelijoita.
Jotkut lukiolaiset pääsivät jopa
osallistumaan molemmille viikon pituisille matkoille. Me, Hanna Tahvanainen ja
Ida Mäenpää, olimme näitä onnekkaita ja
haluaisimme jakaa kokemuksiamme näistä Kangasalan lukion
tarjoamista kansainvälisistä kursseista.
Majoitus
Åren laskettelukurssilla opiskelijoiden majoitus
oli järjestetty
4-8 hengen huoneistoissa. Huoneistot sisälsivät keittiön, olohuoneen,
kylpyhuoneen ja tarvittavan määrän makuuhuoneita.
Joissakin huoneistoissa oli myös
sauna. Huoneistohotelli sijaitsi Duvedin kylässä, kävelymatkan etäisyydellä rinteistä.
Italiassa majoitus oli täysin
erilainen. Opiskelijat asuivat perheissä,
italialaisen kulttuurin sydämessä. Suomalaiset
majoittuivat vastavierailuna sen nuoren luona, jonka oli itse majoittanut
helmikuussa, kun italialaiset olivat vierailleet Suomessa. Kulttuurisokki oli
alkuun suuri, mutta elämään perheessä tottui muutaman päivän kuluessa. Eniten
suomalaisia hämmästytti se, kuinka
kylmä voi
talossa sisällä olla. Suurin osa
suomalaisista asui kerrostalossa, mutta majoituttiin myös omakotitaloissa. Italialaisperhe
kustansi ruuat ja kuljetukset: jotkut saivat autokyytejä, toiset matkustivat paikallisjunilla.
Ruokakulttuuri
Ruokakulttuuri oli hyvin erilaista kahdessa eri
matkakohteessa. Åressa ruoka oli hyvin lähellä
tuttua ja turvallista kotiruokaa, jota opiskelijat saivat valmistaa
huoneistoissa. Aamu- ja iltapalat täytyi
valmistaa itse. Muutamana iltana oli koulun tarjoama illallinen. Myös laivabuffet oli
opiskelijoiden nautittavana molemmilla matkoilla. Ruoan valmistaminen itse kävi kalliiksi
opiskelijoille, joten viikon aikana taatusti oppi säästeliäisyyttä ja itsenäisyyttä.
Italiassa ruokakulttuuri oli paljon monipuolisempaa.
Perheet tutustuttivat arkielämän kautta
suomalaiset nuoret tyypillisiin italialaisiin ruokiin ja herkkuihin. Päivä alkoi makealla ja
niukalla aamupalalla, johon sisältyi
muun muassa suklaakeksejä
ja espressokahvia. Koulupäivän aikana oppilaille
tarjottiin välipalaksi
suklaacroissantteja. Jos opiskelijoilla oli muita aktiviteettejä koulun
ulkopuolella, lounas oli kotona pakattu voileipä
ja suklaaleivokset. Lounasta syötiin
kotona muutamana päivänä. Se oli yleensä kevyt, kuten
salaattia, pastaa ja juustoja. Illalla perheissä
syötiin
päivällistä ennen illan
rientoihin menemistä.
Päivällisellä oli useasti pihviä, spagettia tai
muuta täyttävämpää ruokaa sekä jälkiruokaa. Tiramisu
ja hedelmät
kuuluivat usein jälkiruokaan.
Tuorepastaan ei oltu totuttu, joten sitä
suomalaiset söivät lautaskaupalla.
Annoskoot olivat hyvin suuria, ja maha oli aina täynnä. Jos kolmannesta
santsikierroksesta kieltäytyi,
sai usein perheeltä oudoksuvia
katseita.
Sääolosuhteet
Åren viikko oli sään
kannalta pettymys. Plussa-asteita oli lähes
joka päivä, mikä vaikeutti
laskettelua. Ylhäällä vuorilla taas
tuuli saattoi yltyä niinkin
kovaksi, että hissejä piti sulkea. Yksi
hissi ei ollut koko viikon aikana toiminnassa. Lumitilanne oli myös niukka, mikä pilasi
opiskelijoiden suksien pohjia. Talvisesta Åresta olikin
mukava matkustaa Italian kesäiseen
säähän. Italiassa
aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta lähes joka päivä. Helleraja
ylitettiin sopivasti rantapäivänä. Suomalaiset
viihtyivät
koko viikon shortseissa, mistä
on todisteena lähes
jokaisen rusketusrajat. Italialaisia ihmetytti pukeutumisemme, koska itse he
kulkivat pitkissä housuissa
ja kevättakeissa.
Heidän mielestään oli hauskaa, kun
kerroimme, että sää on normaalia
suomalaista kesäsäätä.
Hyvät ja huonot puolet
Matkoille sai lähteä
vain, jossei matka haitannut koulutyöskentelyä. Niinpä oppilailla oli sekä Åressa että Italiassa velvoite
tehdä opettajien
antamat tehtävät, joita koulussa käytiin viikon
aikana. Työt
siis kasautuivat ennen tai jälkeen
matkan, mikä saattoi
vaikuttaa joidenkin opiskelijoiden motivaatioon negatiivisesti.
Epämukava
matkustaminen ja pitkä
matkustusaika Åreen voidaan laskea huonoiksi puoliksi. Päivälaivan jälkeen ajettiin yöllä Tukholmasta Åreen, minkä aikana oppilaiden
tuli nukkua, sillä aamulla
odotti jo rinteet. Ensimmäinen
laskupäivä meni siis unenpöpperössä, joka haittasi
keskittymistä.
Italian huonona puolena voisi mainita organisoinnin
puutteen. Junat ja bussit eivät
käyneet
yksiin, ja oppilaille ei myöskään tarpeeksi
informoitu ajoista ja paikoista, mikä
aihetti turhautumista suomalaisten keskuudessa. Organisoinnin vuoksi oli
usein kiire paikasta toiseen. Italialaiset ovatkin kuuluisia myöhästelystä, mikä ilmeni junissa ja
ihmisissä.
Kielitaito karttui molemmilla matkoilla. Ruotsia opittiin,
kun jouduimme asioimaan itsenäisesti
ruokaostoksilla. Italiassa puhuttiin englantia perheessä ja ystävien
kanssa. Tuli myös
opittua muutama sana Italiaa.
Ystäviä saimme Italiassa
monia kymmeniä,
ja ystävyyttä rakennettiin yli
kulttuuritajojen. Joistakin tuli jopa niin läheisiä, että
lähteminen
oli vaikeaa ja sai kyyneleet valumaan. Uusia matkoja suunniteltiinkin jo
seuraavalle kesälle.
Molempien reissujen aktiivisuus oli erittäin ihailtavaa. Åren mäissä reisilihakset
karttuivat ihan jokaisella, ja Italiassa patikoitiin ja pelailtiin joukkuepelejä. Urheilun täyteiset matkat sisälsivät myös muuta
mielenkiintoista tekemistä,
joten aika vieri kuin siivillä.
Ne lukiolaiset, jotka pääsivät osallistumaan
matkoille, olivat onnekkaita.