Eurooppa-stipendi
Hain viime talvena vanhojen tanssien aikoihin
Europppa-stipendiä. Olin pitkään jo valmistautunut kirjoittamaan hakemuksen,
sillä halusin kovasti saada stipendin ja päästä tutustumaan Euroopan Unionin
toimintaan.
Pian sain tiedon, että stipendi on tänä vuonna annettu
minulle ja voisin alkaa järjestelemään kesän reissua Brysseliin.
Tampereen ja Pirkanmaan EU toimiston työntekijät
olivat minuun yhteydessä ja saimme sovittua kesäkuulle kahden viikon mittaisen
harjoittelu jakson. Kesäkuussa Tampereen lyseon lukion eurooppa-linjalta yksi
oppilas on samalla harjoitusjaksolla, mutta koko kuukauden. Siten minulla oli
myös työkaverina oman ikäiseni oppilas, josta sain hyvää seuraa ja tukea
Brysselissä kulkiessa.
Sain valita majoittumisen hotellien tai asuntolan
väliltä. Kuulin toisen lukioharjoittelijan majoittuvan asuntolassa, ja päätin
itsekin valita tämän. Se osoittautuikin parhaaksi päätökseksi. Kummallakin
meistä oli asuntolalla omat huoneet, illallinen ja aamupala sisältyivät
majoitukseen ja omia ruokia sai tuoda yhteisen keittiön jääkaappiin. Asuntola
oli lisäksi täynnä oppilaita (lähinnä yliopistotason) eri maista, jotka kukin
olivat päätyneet harjoitteluun tai töihin Brysseliin. Söimme kaikki yhdessä
samaan aikaan, joskus jopa ulkona sisäpihan puutarhassa. Iltaisin istuimme
yhdessä ja juttelimme niitä näitä. Myös suomalaisia harjoittelijoita oli
muutama. Kokemus oli siten töiden lisäksi myös hyvin kulttuuriopettavainen.
Mitä sitten teimme itse harjoittelussa?
Kahden viikon mittaiselle jaksolle mahtui paljon.
Toimistolla kummallakin oppilaalla oli oma tietokone käytössä. Saimme seurata
sähköpostia tarkasti, sillä toimiston työntekijä Petra Kortelainen laittoi
meille päivittäin erilaisia tehtäviä sähköpostin kautta. Paikalla oli onneksi
ensimmäisen viikon aikana yliopistoharjoittelija, joka auttoi ja ohjasti meitä
tekemään tehtävät oikealla kaavalla. Tietysti myös Petra ja Hannele toimistolla
auttoivat meitä. Tehtävät olivat rentoja: päivitimme Tampere Region EU office -
nettisivuja mm. erilaisten uutisten muodossa. Päivitimme sähköpostilistoja,
suomensimme ja tiivistimme erilaisia ajankohtaisia artikkeleita ja lisäsimme ne
nettisivuille. Englannin kielen taito oli tärkeässä roolissa. Lisäksi saimme
kirjoittaa artikkelin Kangasalan Sanomiin.
Erilaiset tapahtumat ja konferenssit olivat kaikista
mielenkiintoisimpia. Saimme käydä virallisissa tapaamisissa, joissa puhujina
oli niin erimaiden poliitikkoja kuin tutkijoita sekä asiantuntijoita.
Aiheet liittyivät tänä kesänä kestävään kehitykseen, kaupunkien verkostoitumiseen,
Britannian eroamiseen Euroopan Unionista ja sen vaikutuksesta eurooppalaisiin.
Jokainen tapahtuma otti myös yllättäen hieman kantaa Donald Trumpin päätökseen
kieltää ilmastonmuutos. Tapahtumia oli noin 2-4 yhdelle viikolle. Usein saimme
myös kahvitarjoilun tapahtumissa. Englantia tarvitsi puhujien ymmärtämiseen,
mutta joskus itse puhujien lausuminen oli niin aksenttista, ettei siitä saanut
selvää vaikka kuinka yritti. Onneksi he usein havainnollistivat esityksiä
diaesityksillä, ja saimme kirjoitettua joitakin muistiinpanoja ylös.
Parhaiten mieleeni jäi Parlamentti rakennuksen
vierailu. Rakennus oli valtava ja saimme oppaaksemme suomalaisen parlamentissa
avustajana työskentelevän miehen. Näimme suomalaisen Anneli Jäätteenmäen
työhuoneen ja tapasimme hänen tärkeimmät avustajat, jotka kertoivan
tehtävistään ja arjesta parlamenttitalolla. Kokemus oli valtavan
mielenkiintoinen. Saimme myös tietää miten he olivat päätyneet avustajiksi:
yksi heistä oli vain itse laittanut viestin ja pyytänyt paikkaa tuosta vain, ja
saanut sen. Eurooppa on täynnä mahdollisuuksia!
Töihin kuljimme kävellen noin vajaan kilometrin.
Brysselissä oli aamuisin raikasta ja kaupunki täynnä vilskettä. Vapaa-aikaa
riitti, sillä olimme töissä klo 9.00 - 16.00 ja viikonloput olivat vapaat.
Bryssel tuli tutuksi, kun päätimme toisen harjoittelijan kanssa tehdä niin
monta turistikierrosta kuin ehdimme.
Kokemus oli valtavan arvokas. Kaiken uuden ja
syventävän tiedon lisäksi saimme kuvan siitä, kuinka paljon opiskelu- ja
harjoittelumahdollisuuksia on olemassa. Itse opiskelualallakaan ei ole väliä.
Jos on kiinnostunut lähtemään harjoittelijaksi, kannattaa rohkeasti hakea.
Suomalaisista harjoittelijoista yksi opiskeli kieliä, toinen valtio-oppia, ja
kolmas hammaslääketiedettä. Kansainvälistyminen on siis kaikille mahdollista,
ja se kannattaa aina.
Alla linkki, josta voi lukea harjoittelusta ja muiden
harjoittelijoiden kommentteja töistä Brysselissä.
Paula Kujanpää